Miksi turhaudumme sote-työssä?

Sote-alalla, kuten monilla muilla aloilla työskentelevät kohtaavat usein monimuotoisia ja joskus monimutkaisiakin haasteita. Sote-työssä potilailla voi olla useita eri ongelmia ja heidän hoitonsa voi jakautua monen eri yksikön vastuulle. Joskus yhteistyö näiden yksiköiden välillä ei toimi odotetulla tavalla ja työntekijä voi kokea, että hänen ja hänen työyksikkönsä on hoidettava kaikki ongelmat itse.

Olen saanut kohdata monia työyhteisöjä sekä yhteisön jäsenen roolissa että ulkopuolisena coachina ja tämä turhautumis-teema nousee melko säännöllisesti esiin keskusteluissa.

Tämä tunne voi olla seurausta vahvasta empaattisuudesta ja auttamisen halusta, jotka ovat usein sisäänrakennettuja ominaisuuksia sote-alan työntekijöille.

Esimerkiksi somaattiselle osastolle voi toistuvasti saapua potilas itsensä loukanneena tai hänen perussairautensa on pahentunut päihteiden käytön seurauksena. Hänellä voi olla myös vieroitusoireita, joiden vuoksi on hän ahdistunut, levoton tai jossain tapauksissa jopa aggressiivinen. Tämä voi johtaa turhautumiseen, kun tuntuu, että ei ole riittävästi mahdollisuuksia auttaa potilasta ja se saattaa herättää kysymyksen: miksi kukaan ei hoida potilaan päihdeongelmaa?

Turhautumisen syyt voivat olla moninaiset. Olen huomannut työssäni coachina, että perustehtävän epäselvyys on usein merkittävä tekijä. Kun työntekijöillä ei ole selvää käsitystä siitä, mikä heidän yksikön perustehtävä on ja miten se liittyy potilaan hoidon kokonaisuuteen, voi syntyä turhautumista. Työntekijät saattavat kokea, että eivät tiedä, mihin potilaan hoidossa pitäisi keskittyä, ja saattavat yrittää hoitaa asioita, jotka ovat muiden yksiköiden vastuulla.

Sote-ammattilaiset voivat myös joskus tuntea, että heidän tehtävänsä on hoitaa kaikkia potilaan vaivoja, mikä ei välttämättä ole realistista tai yksikön perustehtävään kuuluvaa. Tämä liittyy tiiviisti perustehtävän kirkastamiseen. Kun yksilön tai yksikön odotukset ovat epärealistisia, se voi aiheuttaa turhautumista, kun kaikki vaivat eivät ratkea yksikön resursseilla.

Epäselvä työnjako eri yksiköiden välillä on toinen yleinen turhautumisen syy. Kun ei tiedetä, mitä muualla tehdään, voi syntyä oletuksia ja väärinkäsityksiä. Tämä voi johtaa turhautumiseen, kun työntekijät kokevat, että muissa yksiköissä ei tehdä riittävästi. Epäselvä työnjako voi esiintyä myös yksikön sisällä, mikä voi edelleen lisätä turhautumista.

Turhautuminen työssä voi johtua monista syistä, mutta päällimmäisenä syynä on usein epätietoisuus siitä, mitä kuuluu tehdä. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää säännöllisesti pysähtyä miettimään, mikä on yksikön perustehtävä ja miten se linkittää potilaan hoidon kokonaisuuteen. Perustehtävän selkeyttäminen voi auttaa vähentämään turhautumista ja parantamaan työilmapiiriä.

LUE myös Miten voi estää turhautumista työssä?

Ari Kärkkäinen, sairaanhoitaja YAMK, yksilö- ja työyhteisöcoach
puh 044 2396 821 / ari.karkkainen@entratum.fi