Sote-työn yleisin virhe?
Saatan sohaista ampiaispesää, mutta sanon tämän silti.
Saatan sohaista ampiaispesää, mutta sanon tämän silti.
Asiakaspalvelutilanteet ovat muuttuneet. Kun toimintaympäristö muuttuu ja tilanteet kovenevat, turvallisuus ei voi olla yksittäisen työntekijän harteilla. Siksi turvallisuusajattelu pitää tehdä yhteiseksi. Pitää puhua riskeistä ääneen, sopia toimintatavat ja treenata valmiutta.
Terveydenhuollossa puhutaan nyt säästöistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kaikkialta etsitään keinoja tehdä työtä tehokkaammin ja halvemmalla. Hoidon tarve ei kuitenkaan säästöjen yhteydessä häviä mihinkään ja on sanottu, että ihmisen hoitaminen tulee lopulta aina halvemmaksi kuin hoitamatta jättäminen.
Yksi terveydenhuollon yleisimmistä ja myös kuormittavimmista ristiriidoista syntyy tilanteesta, jossa potilaan odotus ja ammattilaisen arvio eivät vastaa toisiaan.
Taylorismi ei toimi terveydenhuollossa, vaikka sen logiikka on edelleen syvällä rakenteissa. Näin rohkenen sanoa. Teollisuudessa ajatus on yksinkertainen. Pilkotaan työ pieniin tehtäviin, rakennetaan tiukat standardit tekemiselle ja mitataan tehokkuutta sillä, kuinka paljon viivan alle jää rahaa. Tavoitteena on siis tuottaa mahdollisimman paljon...
Terveydenhuollossa on totuttu tarkastelemaan laatua ja tuloksellisuutta erilaisin numeroin. Kuinka monta potilasta hoidetaan missäkin ajassa, kuinka nopeasti asiat tapahtuvat ja kuinka vähällä henkilöstöllä prosessi voidaan viedä läpi. Tämä kertoo kyllä jotain organisaation toiminnasta, mutta ei sitä, onko palvelu laadukasta.
Olen saanut tehdä töitä sote-alalla yli 20 vuotta. Olen eri rooleissa kohdannut kollegoita, jotka kamppailevat tämän seuraavan ajatuksen kanssa: "Jos minä en auta, niin kuka auttaa?"
Suuri sydän voi olla, ja onkin, valtava voimavara, tosin se muuttuu pahimmillaan taakaksi, kun yrittää kantaa vastuuta sellaisista asioista, joihin ei voi vaikuttaa.
...
Infektio-osastolle tulee potilas, jolla on pahasti tulehtunut käsi. Syyksi paljastuu pistosinfektio. Huumeiden suonensisäinen käyttö.
Turvallisuus on noussut erittäin ajankohtaiseksi asiaksi rippileireillämme sekä muussa seurakuntatyössä. Viime vuosina esiintyneet haastavat tilanteet, kuten väkivaltatilanteet, korostivat tarvetta vahvistaa turvallisuusosaamistamme. Vaikka olimme kehittäneet talon sisäisiä ohjeita, koko henkilöstöllämme ei ollut riittävää yhtenäistä osaamista.
Suomen sote-alueet aloittavat yt-neuvottelut potilaiden kanssa.