VUOROVAIKUTUS RESILIENSSIN VAHVISTAJANA

29.08.2021

Resilienssi, eli uudistumiskyky, henkinen kapasiteetti, tai kuten itse joskus ajattelen, sietokyky, on nykyään paljon käsitelty aihe ja syystäkin. Pandemia aiheutti maailmanlaajuisen kriisin, josta osansa on varmasti saanut ihan jokainen meistä. Resilienssiä tarvitaan toki myös pienemmistäkin kriiseistä selviämiseen ja uudistumiseen. Tässä kirjoituksessa pohdin sitä, miten toimiva vuorovaikutus auttaa resilienssin vahvistumisessa.

Resilienssiä tarvitaan, kun meitä kohtaa jokin odottamaton tapahtuma. Jokin tapahtuma, joka haastaa meidän arkirutiinit työssä tai vapaa-ajalla. Hoitotyön näkökulmasta se voi olla esimerkiksi potilaan tekemä itsemurha. Rankka esimerkki, mutta tiedän, että tällainen tilanne aiheuttaa kriisin monissa työyhteisöissä ja ainakin yksittäisen hoitajan työ-minässä.

Liike-elämässä se voi olla myynnin äkillinen lasku tai toisaalta myös myynnin äkillinen kasvu ja siitä seuraavat tuotanto- ja toimitushaasteet. Esimerkkejä voisi listata kymmeniä.

On tutkittu, että yksi vahvan resilienssin osa-alue on yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus. 

On tutkittu, että yksi vahvan resilienssin osa-alue on yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Miksi näin? Yksilöinä me peilaamme omaa toimintaamme suhteessa muihin ihmisiin ja luomme käsitystä omasta itsestämme suhteessa muihin ihmisiin. Tästä näkökulmasta ajateltuna on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on ympärillä ihmisiä, joiden kanssa me pystymme jakamaan kokemuksemme ja tunteemme.

Mitä enemmän me olemme varautuneet, sitä varmemmin me selviämme kriisistä. 

Yhtä kaikki hyvät vuorovaikutustaidot auttavat meitä luomaan toimivia prosesseja, joissa edellä mainitut seikat (potilaan itsemurha / myynnin muutokset) on otettu huomioon ja niiden syntymistä pyritään estämään. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat myös varautumaan näihin tilanteisiin, jos kaikesta suunnittelusta huolimatta muutoksia tapahtuu. Mitä enemmän me olemme varautuneet, sitä varmemmin me selviämme kriisistä.

Johtamisen näkökulmasta organisaation ja tiimien sisäisen vuorovaikutuksen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. 

Johtamisen näkökulmasta organisaation ja tiimien sisäisen vuorovaikutuksen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Mitä parempi vuorovaikutus on, sitä enemmän keskustellaan ja tuotetaan uusia ajatuksia ja sitä kautta uusia toimintamalleja ja selviytymissuunnitelmia.

Kuitenkaan pelkkä sisäinen vuorovaikutus ei riitä, vaan vuorovaikutusta tulee kehittää myös organisaation ja tiimien ulkopuolelle, sidosryhmiin. Tällä varmistetaan se, että kriisin kohdatessa on tukea saatavilla myös ulkopuolelta tai ainakin sitä uskalletaan pyytää.

Vuorovaikutusta ja sen myötä myös resilienssä voi kehittää esimerkiksi tiimicoachingin avulla. Tiimicoachingissa opitaan kuuntelemaan ja kuulemaan muiden ajatuksia, opitaan tuomaan omia ajatuksia esille ilman häpeän pelkoa (on melko yleinen syy puhumattomuuteen), opitaan yhdistämään ajatuksia ja luomaan niistä uusia tapoja tehdä ja vahvistamaan keskinäistä luottamusta. Omakohtainen kokemus on, että vuorovaikutustaitojen merkitys tunnistetaan monissa organisaatioissa ja sen vuoksi niiden kehittämiseen panostetaan. 

Ari Kärkkäinen
Business & Teamcoach
Sairaanhoitaja YAMK
yrittäjä, Entratum Oy