Eikö kukaan hoida tämän päihdeongelmaa?

Infektio-osastolle tulee potilas, jolla on pahasti tulehtunut käsi. Syyksi paljastuu pistosinfektio. Huumeiden suonensisäinen käyttö.

Infektio hoidetaan vahvalla ammattitaidolla ja potilas kotiutuu. Kuukauden kuluttua hän on taas osastolla. Sama tilanne.

Osastolla kuuluu huudahdus:
"Eikö kukaan hoida tämän päihdeongelmaa??"

Pahimmillaan joku hoitajista ottaa sen omaksi tehtäväkseen. Alkaa etsiä vastauksia moniin kysymyksiinsä, kyseenalaistaa koko päihdehoitojärjestelmän ja palaa kotiin uupuneena ja turhautuneena.

Miksi tällainen aloitus? Siksi, että muistaisimme perustehtävämme. Ei siksi, että haluan mollata infektio-osastoja. En todellakaan.

Infektio-osaston tehtävä on hoitaa infektioita. Ei rakentaa motivaatiota elämänmuutokseen, eikä ainakaan ottaa koko haastavaa settiä omille harteilleen.

Päihdeongelman hoitaminen on ehkä vaikeinta, mitä sote-työssä tulee vastaan. Ei ole olemassa manuaalia, jossa kerrotaan, miten tämä "vaiva" hoidetaan. Jokainen päihdeongelma on yhtä monimutkainen kuin ihminen itse. Motivaatio vaihtelee, joskus tunneissa. Elämäntilanne voi estää muutoksen. Voimavarat puuttuvat. Tai kenties kukaan ei ole vielä edes pysähtynyt tämän ihmisen äärelle.

Tarvitaan siis lähes ihme, että hoito on 100% oikea-aikaista, mikä on yksi edellytys sille, että tuloksia syntyy.

Siksi haluan sanoa sinulle: Pysy perustehtävässä. Se riittää.

Tunnista, missä työsi rajat menevät ja mistä alkaa toisten vastuu ja hyväksy se, että ihan kaikkea ei voi, eikä tarvitse hoitaa.

Ei päihdehoidossakaan hoideta infektioita.
Sinun ei tarvitse hoitaa aivan kaikkea ja silti olet aivan mahtava hoitaja. 

Ari Kärkkäinen, sairaanhoitaja YAMK, yksilö- ja työyhteisöcoach
puh 044 2396 821 / ari.karkkainen@entratum.fi