MIHIN JOHTAJAA TARVITAAN?

Johtaminen on paljon puhuttu ja kirjoitettu aihe ja ihan syystäkin. Omaan silmään on viime aikoina osunut varsinkin sote-alan johtamisesta kirjoitettuja artikkeleita. Sote-johtamista on kritisoitu jopa ammattitaidottomaksi puuhasteluksi. Vahvat substanssiosaajat nousevat johtajiksi vailla johtamisosaamista ja tämä on koettu yhdeksi sote-alan vetovoimaisuutta alentavaksi tekijäksi. Kirjoitan tässä ajatuksia osaamisen johtamisen näkökulmasta.

Yhä vähemmän arvostusta saa perinteinen ylhäältä alas kulkeva johtaminen.

Johtaminen on muuttunut ja tulee koko ajan muuttumaan. Yhä vähemmän arvostusta saa perinteinen ylhäältä alas kulkeva johtaminen, jossa johtaja on vahva auktoriteetti ja alaiset hoitavat kiltisti annetut tehtävät ja tyytyvät kohtaloonsa. Työ muuttuu muun muassa digitalisaation myötä. Vanhoja tehtäviä katoaa ja uusia syntyy. Samaan aikaan käsitys työstä ja sen tekemisestä muuttuu. Nuoret ammattilaiset arvostavat aivan eri asioita, kuin me konkarit. Heille tärkeintä on se, että työ on mielekästä ja siitä saadulla korvauksella pystyy elämään.

Mihin johtajaa siis tarvitaan?

Tiimityön merkitys kasvaa alasta riippumatta. Tiimin itseohjautuvuus on nykypäivänä käsite, joka nousee esille säännöllisesti ja hyvä niin, sillä mitä enemmän tiimi tai työryhmä työskentelee yhdessä yhteisen päämäärän tavoittamiseksi, sitä todennäköisempänä voidaan pitää onnistumisia. Ja mitä enemmän yksittäinen työntekijä tai tiimi saa olla vaikuttamassa työn tekemiseen, sitä enemmän syntyy sitoutumista ja myös vastuunkantoa sekä työstä että työssä jaksamisesta.

Johtajan pitää olla henkilö, joka haastaa alaiset pohtimaan ratkaisuja ongelmiin ja luottaa siihen, että heillä on potentiaalia siihen.

Oma käsitykseni on, että johtajaa tarvitaan ohjaamaan, oivalluttamaan, innostamaan, tukemaan ja mahdollistamaan itseohjautuvuutta ja tiimin vaikutusmahdollisuuksia.

Johtajan pitää olla henkilö, joka haastaa alaiset pohtimaan ratkaisuja ongelmiin ja luottaa siihen, että heillä on potentiaalia siihen. Esimiestä ei tarvita ratkomaan ongelmia, vaan ennemminkin auttamaan alaisia itseään ratkomaan ne. Tämä vaatii muutosta myös alaisten ajattelutavassa ja koko organisaation kulttuurissa, sillä aika herkästi me vieritämme vastuun johtajalle tiukoissa paikoissa sen sijaan, että hoitaisimme itse tilanteet ja yhtä herkästi organisaatioissa saatetaan ajatella, että johtajan tehtävä on johtaa ja ohjata alaisia tekemään asioita oikein.

Voiko vahva substanssiosaaja olla hyvä johtaja?

Jos ajatellaan ja kuten tässä ajattelen, että johtaja on enemmän valmentaja kuin perinteinen johtaja, niin kyllä voi. Vaaditaan valmentavan ajattelun osaamista ja toteuttamista. Vaaditaan kykyä ja halua nähdä alaisten potentiaali ja halu oppia uutta. Valmentava johtajaa altistaa myös itsensä oppimiselle ja vaikutetuksi tulemiselle ja se luo pohjaa luottamukselliselle suhteelle.

En sano, etteikö johtajia tarvita. On paljon asioista, joihin tarvitaan johtajaa ja joita alaiset eivät voi päättää. Varmasti yhtä paljon on myös asioita, joihin yhdessä tekemällä voidaan saada positiivisia lopputuloksia.

Ari Kärkkäinen
ari.karkkainen@entratum.fi
044 2396 821